Ruokinta:
kuivaheinä: 2 kg - 1.5kg - 1.5kg - 3kg = 8kg / vrk
täysrehumysli: 1l - 1l - 1l = 3l / vrk
pellavansiemenöljy: 0 - 0 - 2 ruokalusikkaa = 2rkl / vrk
Loimitus:
– kesäisin ulkoilee ilman loimea, sateella päälle vuoreton, musta sadeloimi
– syksyisin klippauksen jälkeen päällä aina talliloimi: näitä löytyy useaa eri paksuutta (50g, 100g, 200g, 300g)
– talli on osittain lämmitetty mutta tarvitsee vilukissana myös sisällä loimen heti klippauksen jälkeen
– talvisin pallotellaan sisä- ja ulkotoppaloimien (paksuuksissa 0g, 100g, 200g, 300g, 400g) komboilla, ja esimerkiksi noin -10 asteen pakkasella käytössä on 300g ulkoloimi. Pahimmilla pakkasilla käytössä ovat ulkona paksuimmat sisä- ja ulkoloimet.
– talvisin ratsastaessa villainen ratsastusloimi, maneesi lämmitetty joten siellä liikuttaessa ei tarvitse loimea
Ratsastaessa
– ratsastaessa tummanruskeat aachensuitset & yleissatula, satulan alle lampaankarvaromaani
– sileällä etujalkoihin suojat, esteillä suojat myös takajalkoihin + bootsit etusiin
– syksyisin klippauksen jälkeen päällä aina talliloimi: näitä löytyy useaa eri paksuutta (50g, 100g, 200g, 300g)
Hirviökeppi, urpo omistaja ja aivan liian alentavaa tekemistä
30.10.2017 Osallistuimme Nasun kanssa Rihtniemessä järjestetylle maastakäsittelykurssille, alle kerättynä hieman tunnelmia sieltä. Lyhyesti sanottuna kurssi oli kuitenkin erittäin antoisa kokemus!
Kuinka hevosesi reagoi peruutustehtävään ja kuinka sinulta onnistui "isona oleminen"?
Laajenevat sieraimet, pään viskonta ja inahdukset kuuluivat meidän tehtävänsuoritukseen oleellisesti. Kun tamma lakkasi pelkämästä heiluvaa narua, se päätti, että peruuttaminen käskystä on hänen arvolleen aivan liian alentavaa - "peruuta itse, urpo", se olisi todennut jos osaisi puhua. Vaati pitkää pinnaa ja tuhansia toistoja, että kimo poni lopulta suostui peruuttamaan tehtävänannon mukaisesti, enkä tiedä, onnistuiko itseltä ”isona oleminen” kuinka hyvin, kun poni reagoi tällä tavalla.
Kuinka hevosesi suhtautui luoksetuloon peruutuksen jälkeen? Miltä sen yleisilme vaikutti: oliko hevonen rento vai kenties jännittynyt?
Kun Nasun sai lopulta ottamaan askeleita taaksepäin, ei sitä enää kiinnostanutkaan tulla lähemmäs. Kimo ponitamma oli jännittynyt ja narusta vetäminen ei tehonnut odotetusti, vaan sai hevosen steppailemaan paikallaan. Tanssiaskeleiden lomasta etsin kuitenkin päättäväisesti sen yhden hieman eteenpäin otetun, jolloin kehuin Nasua lopettamalla narusta vetämisen. Meni kuitenkin kauan, että ’tule tule kulta, tule’ -maanittelut ja kasvoilleni aika satavarmasti noussut koiranpentuilme tehosivat neitiin, ja se otti selkeitä askeleita minua kohti.
Taluttaessa hevonen ei saa kävellä edelläsi, sillä sinä olet sen johtaja. Miten tämä onnistui? Hevosen tulisi pysähtyä, kun itse pysähdyt. Jos se ei tee niin, rankaise hevosta pyytämällä sitä peruuttamaan, kuten ensimmäisenä opimme. Seurasiko hevonen liikkeitäsi niin, että se pysähtyi kun sinä pysähdyit? Miten hevonen reagoi, kun liikuitte ympäri maneesia? Onnistuiko ravaaminen?
Kotona treenattu vierellä kulkeminen on aina ollut yksi perusperiaatteista, joista olen pitänyt kiinni - koskaan ei poni saa tulla päälle tai mennä edelle ilman että murahtaisin tuolle pahoja sanoja. Niimpä ensimmäisen kerran koko maastakäsittelykurssin aikana Nasu käyttäytyi kuin olisi erittäinkin hyvin koulutettu, eikä peruuttamisella tarvinnut tätä rankaista. Kerrankin tuli superylpeä olo ponista! Kokeilimme myös ravia, jossa muutaman kerran Nasu koitti rynniä hieman ohitse - rankkisaldo ei kasvanut kuitenkaan tällöinkään kovin suureksi, joten koen, että onnistuimme semihyvin.
Oliko muovipussiraippa hevosellesi kiinnostava kaveri vai ennemminkin pelottava hirviö? Antoiko hevosesi koskea muovipussin suikaleilla päähänkin, vai etkö päässyt kavioita pidemmälle?
Muovipussiraipasta se haloo vasta syntyikin. Herkkähipiäisenä tammana Nasu pörhisteli raipan päästä roikkuville suikaleille kuin millekkin monsterille, emmekä koskaan päässeet raipan kanssa iholle asti - sen verta taitavasti ponini sinkoili pelottavaa kaveria karkuun. Lopussa tamma kuitenkin suostui jo seisomaan semilähellä muovipussiraippaa, mikä kyllä pisti tuon ylittämään pelkonsa - siitä ylpeänä pidin ponin mielestä mahdotonta tehtävää suht onnistuneesti päättyneeksi, vaikken koskaan saanutkaan raipalla tuon kylkiä koskea.
Miltä kurssi kokonaisuudessaan tuntui, oliko siitä teille hyötyä? Aiotko hyödyntää opittuja taitoja tulevaisuudessa?
Maastakäsittelykurssi oli kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen kokemus, jolla opittuja asioita aiomme ehdottomasti treenata kotipuolessa. Koen, että voisimme harjoitella myös erilaisia, hevosen peruskäsittelyä helpottavia tehtäviä ihan arkikäytössä Nasun kanssa, ja jos uudemman kerran tällaiseen kurssiin törmään, me ollaan ehdottomasti mukana menossa!