Napakettu eli Nappi <3

Napakettu

29. elokuuta 2013 syntynyt suomenhevosruuna, väriltään rautias (ee/aa) ja säkäkorkeus mitattu 167 cm. Nappi ikääntyy reaaliaikaisesti ja on siis tällä hetkellä viisivuotias (2018). Ruuna on rekisteröity virtuaalisen ratsastajainliiton hevosrekisteriin numerolla VH18-018-1824.

Painotukseltaan yleisratsu, koulussa taitaa tällä hetkellä helpon Bn tehtävät ja esteitä hypännyt ratana maksimissaan 100 senttiä. On myös ajokoulutettu, mutta ei startattu; kärryttely enemmänkin mielen virkistystä kerran kesässä. Napilla on tarkoitus startata porrastetuissa ja villeissä kilpailuissa D/C -luokkia sekä pieniä esteitä syyskaudella 2018.

Ruunan on kasvattanut rovaniemeläinen Timo Paljakka ja sen omistaa Jasmin Sukuniemi (Laura VRL-11124) äitinsä Suvi Sukuniemen kanssa. Suvi on ratsukouluttanut Napin ammattilaisen avustuksella alusta saakka, ja ruunasta on tarkoitus tulla sekä äidille että tyttärelle sopiva harrasteratsu, jolla Jasmin voi myös halutessaan kilpailla. Napaketun on tuonut Desmi, VRL-14548.

Nappi asuu tällä hetkellä Sukunimien tuttavaperheen pihattotallilla, mutta sille etsitään karsinallista tallipaikkaa mieluiten maneesilliselta tallilta.

Tähän tulevat Napin kanssa tulevaisuudessa saatavat, mahdolliset arvonimet ja palkinnot. Tavoitteenamme on pyörähtää ruunan kanssa ainakin näyttelykehässä.

Kauniin rautias ruuna pyöri muutaman kerran lankkulautaisen aidan vierellä, heitti päätään kuin tervehtiäkseen ja tyytyi lopulta kääntymään kannoillaan huomattuaan, ettei huomiota tai herkkuja herunut. ”Se on nyt vuotias, ollaan ensimmäiset treenaukset kärryille alotettu tuossa kesän lopulla. Oikein mukava tapaus, ja halpa”, Napaketun kasvattaja, Timo, totesi vetäessään likaisia työrukkasia käsistään kaivaakseen ajopukunsa taskusta ruunan terveystodistusta. ”Katoppas siitä, viime viikolla kävi lekuri täällä kahtomassa pojan”, Paljakka työnsi taiteltua lappua eteeni, ja nappasin sen omiin käsiini.
Olin aivan sattumalta ajautunut Pohjois-Suomeen ja tutustumaan vieläpä myytävään hevoseen - ei ollut mikään tarkoitus hankkia kauramoottoria, mutta oman äitini houkuttelemana kuitenkin taivuin ihastelemaan suomenputtea. Ja hienohan se oli, ei sitä voinut kiistää. Mutta vaikka äidillä olikin kokemusta kaiken ikäisistä hevosista, en itse ollut käsitellyt kuin muutaman yksittäisen kerran vuotiaita: en siis voinut mennä kokemuksella ja iän tuomalla varmuudella kehuskelemaan.
Loppupeleissähän Nappi pakattiin meidän vuokratraileriin. ”Mukava äititytär-projekti, ja sulle sitten kisakaveriksi kun varttuu”, oli mamma sanonut teekupposen äärellä, ja siltä istumalta se oli lopulta päätetty. Meille tulisi hevonen. Nappi ei ollut moksiskaan, kun sen ikätoverit huusivat kaverin perään rautiaan pyllyn kadotessa kaksipaikkaisen trailerin uumeniin, ruuna kävi kiinni heinäverkkoon kuin tottunut matkustaja.

Luonnekuvaus

Quisque fringilla condimentum erat, sed sollicitudin erat posuere eu. Pellentesque habitant morbi tristique senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Donec ut diam non risus semper mattis id ac lectus. Integer fringilla velit ornare ligula dictum luctus commodo nec mi. Donec pharetra pretium augue, nec consequat nunc fermentum sed. Integer varius nulla a justo feugiat at egestas nunc tincidunt. Sed eget egestas magna.

Sukulaiset

Napaketun isä Revontuli on rautias, yleispainotteinen suomenhevosori hyvällä luonteella ja joustavalla pompulla varustettuna. ”Tuutti” on ostettu Pohjanmaalta Savonlinnaan nykyiselle omistajalleen, jonka kanssa 167-senttinen ori on kilpaillut pääosin esteratsastuksessa. Tasaisen lempeä ja välillä hyvinkin epäorimainen Revontuli on jo tätä nykyä jäänyt eläkkeelle, ja asuu omistajansa kotipihassa enemmänkin ruohonleikkurina kuin harrastehevosena. Esteuran muutama vuosi sitten lopettanut jalkavamma ei ole kuitenkaan estänyt Tuuttia toimimasta jalostuskäytössä, ja sillä onkin yhteensä kolmetoista jälkeläistä, joista suurin osa on myyty harrastekäyttöön tai kilparatsuiksi ympäri Suomea.

Isänisä Leimahdus oli komea tummanrautias suomenhevonen, joka asui koko ikänsä kasvattajallaan Anu Tapiolla Pohjois-Karjalassa. Leimahduksesta suunniteltiin alunperin ravuria, mutta liian herkästi laukkaan rikkova 164-senttinen ori päädyttiin kuitenkin kotikonstein ratsukouluttamaan - se toimikin mukavana lastenratsuna ja maastomopona Tapion perheelle, ja hyppäsipä tuo mielellään muutamia esteitäkin. ”Dumlo” oli luonteeltaan leppoisa ja muutamia orimaisia tapoja mukaanlukematta täysin kelpo hoidettavana myös lapsille ja kokemattomimmille.

Napaketun isänemä Kettutyttö oli vaaleanrautias, liinaharjainen suomenhevostamma, jonka omisti Leimahduksen omistavan Anu Tapion tytär, Susanna. Toisin kuin äitinsä, oli Tapion tyttärellä suuret tavoitteet 168 senttimetriä korkealle “Keppanalle”: etsittyään aikansa Susanne törmäsi juuri itselleen sopivaan tammaan, jolla riittäisi kapasiteetti rotunsa puitteissa korkealle. Ei mennyt kauaa, kun parivaljakko teki ensiesiintymisensä kouluaitojen sisäpuolella, eikä siitä kovinkaan montaa kilpailusuoritusta, kun oli tunnistettavissa tulevaisuuden ruusukehai. Tammamaisen kipakka Keppana tiesi mitä osasi, ja tajusi myös vaatia ratsastajalta taitoa ja osaamista - aivan aloittelijat eivät saaneet Keppiksestä mitään irti, mutta taitavalla ratsastajalla Kettutyttö toimi kuin unelma. Lennokkaat askeleet, korkea työmoraali ja motivaatio hommiin oli kaikki mitä hevoselta olisi voinut toivoa. Susannen saatua työtarjouksen ulkomailta hän jätti tammansa kuitenkin vanhemmilleen, jotka hoitivatkin Keppanan kaksi varsomista ja lopulta kuolemaan johtaneen sairastelun.

Ruunikko suomenhevostamma, liian tulinen luonne ja pelottava maine tuntiratsastajien keskuudessa. Sellainen on Napin emä Naalihaltia, ainakin jos on kuuntelemista tamman edellisen omistajan pitämän ratsastuskoulun käytävällä liikkuneita huhuja. Vaikka eihän Narri oikeasti mikään kauhea ole, se vain on hieman omapäinen ja osaa vaatia ratsastajalta enemmän kuin koko ratsastuskoulun muu hevoskatras yhteensä. Sen kylkiä ei saa potkia, suuta repiä tai muutenkaan johtaa harhaan minkäänlaisilla epämääräisillä ohjeilla, muuten Narri vetää herkästi herneet nenäänsä. Karsinassakin sitä pitää hieman maanitella tulemaan, ovella kun on vastassa pylly, joka kuuluu juuri sille Naalihaltialle jonka korvat on painettu vasten niskaa. Totuttelulla ja pitkäjänteisyydellä Narrista kuitenkin voi saada hyvän ystävän, luotettavan hevoskumppanin ja kivan ratsun niin esteille kuin kouluunkin. Tamma on ollut jo kauan Repijoen ratsastuskoulun omistuksessa, mutta oli ylläpidossa Rovaniemellä puolentoista vuoden ajan, jolloin varsoi ainoan jälkeläisensä.

Isänisä Leimahdus oli komea tummanrautias suomenhevonen, joka asui koko ikänsä kasvattajallaan Anu Tapiolla Pohjois-Karjalassa. Leimahduksesta suunniteltiin alunperin ravuria, mutta liian herkästi laukkaan rikkova 164-senttinen ori päädyttiin kuitenkin kotikonstein ratsukouluttamaan - se toimikin mukavana lastenratsuna ja maastomopona Tapion perheelle, ja hyppäsipä tuo mielellään muutamia esteitäkin. ”Dumlo” oli luonteeltaan leppoisa ja muutamia orimaisia tapoja mukaanlukematta täysin kelpo hoidettavana myös lapsille ja kokemattomimmille.

Emänisä Salohaltia

Emänemä Nappisilmä

Aktiviteetit

Napin kanssa ei kilpailla kovinkaan vakavasti, vaan ennemminkin pidetään hauskaa - myös niillä kilpakentillä. Ruunan kanssa on tarkoitus startata este- ja kouluratsastuksen helpoimpia luokkia syyskaudella 2018, ja edetä näistä kehittymisen mukaan ylemmille tasoille. Napilla tullaan kilpailemaan sekä porrastetuissa että villeissä kilpailuissa, sen hetkinen kilpailutaso määritellään aina porrastettujen tason mukaan. Ratsastuslajien lisäksi Napilla on tarkoitus käydä muutaman kerran esillä näyttelykehässä, ja osallistua kaikenlaisiin kissanristiäisiin.

Tasolla 0 (he D-C) kouluratsastuksessa pistein 0.00
Tasolla 0 (40-60cm) esteratsastuksessa pistein 0.00

Kuuliaisuus ja luonne: 0.00
Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Tahti ja irtonaisuus: 0.00

Ulkoasu © VRL-2324 / M Layouts, muokkaukset © VRL-11124 | sivun ja tekstikentän tausta © Transparent Textures
tämä on virtuaalihevonen