virtuaalihevonen / a sim-game horse

Besmirch Thrill

ruunikko (Ee/Aa) suomalainen puoliveritamma, 160cm
syntynyt 4. tammikuuta 2018 , 9-vuotias

rekisteröity numerolla VH18-031-0135
kasvattanut Thrillium , omistaa VRL-11124
asuu Huviluodossa, tarhaa Eepin ja Hupsun kanssa

Milli on herkkäsieluinen: oli sitten kyseessä uusi tarhakaveri, erilainen kuolain tai normaalista poikkeava päivärytmi, ottaa tamma itseensä. Ruunikko toimii parhaiten, tai edes ylipäätään toimii, kun sillä pitää tietyt rutiinit ja ympäristön samana, eikä lisäile turhaan Millin mielestä outoja tai epämiellyttäviä asioita päivän sisältöön. Meni esimerkiksi muutaman valmennuskerran verran, kun Milli suostui edes rentoutumaan Wallenbergien maneesissa sen verta, että meillä toimi yhteys ja me pystyttiin keskittymään treeniin kunnolla.
Kun tamman kuitenkin saa rauhoittumaan ja se tuntee olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi kentällä, on sen kanssa työskentely mukavaa ja ainakin opettavaista, jos ei muuta. Ruunikolla on laajat liikeradat ja mukavan kantavat askeleet eikä työmotivaatiostakaan ole puutetta. Neiti on kuitenkin sen verta herkkä, että jalalla sitä ei saa paukutella menemään - vähänkin liian suuri merkki saappaankannalla ja tähtipäällä saattaa lentää kuppi nurin. Milli ei ole automaattisesti toimiva ja se peilaa herkästi ratsastajan virheistä, ei vie todellakaan eteenpäin jos ihminen ei osaa toimia tai unohtaa käskyttää. Tamman kanssa tulee olla aktiivinen ja vaikkei se enää nuorimmasta päästä ole, se kaipaa paljon tukea selästä käsin tehtävien suorittamiseen - jos siis haaveilet vapaamatkustavasi rennosti, tämä hevonen ei siihen ole sopiva. Milli on ratsuna muutenkin hieman neitimäinen, ja jos se kokee esimerkiksi kuulemansa äänen tai näkemänsä asian, oli se sitten ennestään tuttu tai täysin tuikituntematon, epämiellyttäväksi, on sen luonteen mukaista lähteä ensimmäisenä steppaamaan tai koittaa paeta. Kauas Milli ei koskaan lähde ja sen saa kyllä takaisin kuunteluetäisyydelle nopeasti, mutta joskus tamma saattaa yllättää itsensäkin säikähtämällä peilikuvaansa sen jälkeen, kun treeneissä on edetty loppukävelyihin.

Milli on selkeästi oikealla urapolulla lähdettyään kouluratsuksi: sen liikkeet ovat kauniit ja sen tarkkuuteen keskittyvä päänuppi ovat omiaan harjoittelemaan erilaisia vääntöjä ja liikkeitä. Tamman vahvuus askellajeissa on ehdottomasti laukka, ja ravin kanssa työskentely on vielä kesken - Millin ravi on yllättävän suuri ja siihen kaivattaisiin lisää tasapainoa, jotta se pääsisi loistamaan laukan rinnalla. Ruunikko etenee eteenpäin omalla moottorilla ja sen kanssa ei tarvitse stressata turhaan siitä, että se jäisi laahaamaan jalkojaan tai etenemään muuten verkkaisesti, eteenpäinpyrkimys on sopiva ja vain pienin tehostein sitä saa petrattua.

Esteet eivät ole Millin juttu. Vielä pienet esteet erikseen hypättyinä menevät ja irtohypytyksessä tamma suoriutuu kohtalaisesti, mutta jos lähdetään ratsastamaan rataa, tamma näyttää ja tuntuu juuri samalta kuin peura ajovalojen edessä. Nopeuttahan Millistä löytyisi, mutta sen pieni polla vain tuntuu menevän hieman sekaisin keskellä värikkäitä esteitä ja kymmeniä valkoisia tolppia. Eihän se kaikkia niistä pelkää, mutta sileä ja tyhjä kenttä on ehdottomasti paras ratkaisu tamman kanssa treenaamiseen. Eikä sillä oikein koskaan ole ollut edes sitä the taitoa hyppäämisessä: siinä missä koulutreeneissä sen jalat toimivat moitteettomasti ja ylipäätään koko hevonen täydellisessä harmoniassa, esteillä sen jalat tuntuvat vääntyvän tuhannelle erilaiselle solmulle ja kuppi tuntuu kaatuvan turhankin helposti. Ehkä Millissä on hieman perfektionistin vikaa, mutta herkkänä hevosena se ei voi sietää jalkojen osumista puomeihin ja jos yksikin tällainen virhe tapahtuu, vaikuttaa ettei tamma tahdo edes yrittää enää.
Maastossa Milli tuntuu osaavan rentoutua. Jos siis mukana on tälle tuttu hevoskaveri ja metsätie ei ole täynnä ääniä, koiranulkoiluttajia ja puista putoilevia lehtiä. Onhan se reaktiivinen myös metsän puolella, mutta ainakin sillä on kaveri lievittämässä kammoja. Kun tamma löytää itselleen hevosista sen sydänystävän, on siihen helppo tukeutua ja turvautua, oli kyseessä sitten pieniä puoliverisiä syövät linnut polulla tai epämääräinen heinäpaaliviritelmä tallin nurkalla. Ei ole väliä puhutaanko Millin hevos- vai ihmisystävästä, mutta sen kanssa täytyy muistaa pitää oma polla kylmänä ja liikkeet rauhallisina, jotta herkkä tamma huomaa vaaran olevan aiheeton.

Milli on ihan mukava hoidettaessa. Se ei sähellä tai häslää ympäriinsä vaan pysyä napottaa paikallaan, kuunnellen kuitenkin ihmisen jokaista liikettä ja ääntä tarkasti. Tämän tamman kanssa ei tarvitse pelätä, että sen kärsivällisyys loppuisi - se voi seisoa paikallaan puhdistettavana vaikka kuinka kauan, ja mun ehdottomia lempparihetkiä Millin kanssa onkin rennot harjailu- ja paijailumomentit karsinassa silloin, kun kukaan muu ei ole tallissa päästelemässä ääniä, joihin tamma saattaisi reagoida. Ruunikko rakastaa kunnon puunausta, ja vaikka välillä harjat täytyykin käydä läpi puhisten, se antaa tehdä hoitotoimenpiteet helposti. Kuolainten kanssa pitää olla varovainen ja ne tulee lämmittää tarpeeksi hyvin, myös mahavyön kanssa maasta käsin pitää hieman olla varuillaan sillä koskaan ei tiedä, ottaako herkkähipiäinen tamma itseensä ympärillään kiristyvistä remeleistä. Selästä käsin vyön kiristäminen kuitenkin onnistuu helposti - ehkä myös senkin vuoksi, että selkään noustessa Millillä on jo muita mielenkiinnon ja pällistelyn kohteita ympärillään. Eläinlääkärien, hierojien ja kengittäjien kanssa Millillä ei olisi ongelmia ja kaikki tarvittava saataisiin hoidettua varmasti, jos tamma vain ei stressaisi uusia ihmisiä - sen vuoksi kaikki nämä hoidetaankin rauhoittavien vaikutuksen alaisena.

Milli on hevoslaumassa se, joka ottaa juurikin yhden itselleen sopivan hevoskaverin, ja välttelee sitten muita parhaansa mukaan. Se ei haasta riitaa lajitoveriensa kanssa tai käy päälle muuten vaan, mutta näyttää kyllä, jos ei niin hyvä ystävä (alias ei se sydänystävä) tulee liian lähelle (pätee muuten myös kentällä). Kilpailualueiden hälinän ja kaiken muun meneillään olevan takia tamma ei juurikaan välitä ympärillään kulkevista, tarpeeksi kaukaa kiertävistä vieraista eläimistä kisamatkoilla, mutta ottaa hieman stressiä hälinästä ja joka suunnasta kuuluvista kiljahduksista. Kaunis punainen rusetti kuitenkin varoittaa myös kanssaeläjiä Millin mielipiteestä muita hevosia kohtaan, ja siinä kohtaa kun ruskea tamma iskee korvansa niskaan ja nostaa takajalkansa vatsan alle, on syytä tutkituttaa persuksissa hevosellaan kiinni seisovan kilpakumppanin silmät vaikkapa nissenillä.

Kokonaisuudessaan, kun Millin oppii tuntemaan ja sen päivittäisiä kommelluksia tottuu näkemään, on tamma erittäin miellyttävä ja rakastettava eläin. Vaikka tarhasta hakiessa et voikkaan tietää, onko Millillä tänään hieman vai vähän enemmänkin kuin hieman reaktiivinen ja kiukkupyllymäinen päivä, on sen kanssa mukava työskennellä ja puuhata niin selästä kuin maastakin käsin.

04.01.2019, 3-vuotias
04.09.2019, 5-vuotias

04.01.2021, 9-vuotias
04.09.2021, 10-vuotias

04.01.2022, 11-vuotias
04.09.2022, 12-vuotias

I can't make it go away by making you a villain, I guess it's the price I paid for seven years in Heaven

Isälinja (4) Beowulf vd Halor, Dolivos van de Halor, Corhos, Runesaber
Emälinja (4) Besserwisser BG, Suprant Dragonera, Dragonette, Roulette IV
Millillä on pisimmillään sukua kuudennessa (6.) polvessa, suku kolmannen (3.) polven jälkeen nähtävissä Täällä

KTK-III, KRJ-II
i. Beowulf vd Halor m trak, 158cm
KTK-I, KRJ-I, VIR MVA Ch
ii. Dolivos van de Halor rn trak, 169cm
KTK-II, KRJ-II
iii. Corhos m trak, 163cm
KTK-II, KRJ-I
iie. Rosenhof Dagni rn trak, 168cm
Legion of Masters
ie. Baron's Fairytale rt ox, 148cm
iei. Dahabu Red Baron rn ox
iee. Cinderella
e. Besserwisser BG rt fwb, 163cm ei. PP's Happen Minority rt hann, 160cm eii. DP's Way You Are m holst, 163cm
eie. Happenstance rn holst, 163cm
ee. Suprant Dragonera rt hann, 165cm KRJ-II eei. Amarn Jocqer m hann, 166cm
eee. Dragonette rt hann, 165cm

Ei käytössä jalostukseen

 

When did all our lessons start to look like weapons pointed at my deepest hurt?

Kouluratsastus tasolla 1 (He B) pistein 227.23
Kuuliaisuus ja luonne: 116.33 / tahti ja irtonaisuus: 110.90

Startteja yhteensä 8
Sijoituksia yhteensä 2, joista voittoja 0

PVM, KILPAILUPAIKKA LAJI TASO TULOS
14.02.2021 Storywoods koulu (Storywoods Dressage Cup) vaativa B 10/13 (63,214%)
14.02.2021 Haltiasalo koulu, porrastetut helppo A 2/6
15.02.2021 Haltiasalo koulu, porrastetut helppo A 8/13
21.02.2021 Storywoods koulu (Storywoods Dressage Cup) vaativa B 5/16 (71,786%)
27.02.2021 Auburn Estate koulu (Kalla CUP 1. osakilp.) helppo A 19/24 (61,455%)
27.02.2021 Auburn Estate koulu (Kalla CUP 1. osakilp.) vaativa B 23/28 (61,556%)
28.03.2021 Runiac koulu helppo B 4/17 (75,000%)
28.03.2021 Runiac koulu helppo A 6/20 (67,500%)

Ruusukkeet Equestrian PROsta


Society sits on a fence and I don't want to get out of bed for your nonsense

päiväkirjamerkinnät

1. helmikuu 2021, Millistiini tuli taloon: Millin ensihetket tilalla (12.02.2021)


My pain fits in the palm of your freezing hand taking mine but it's been promised to another

Varusteet ja hoito
› Millin mukana tuli musta koulusatula, joka meillä on käytössä niin treeneissä kuin maastoillessakin. Suitsina meillä on treeneistä riippuen joko anatomisesti muotoillut suitset nivelkuolaimilla tai anatomisesti muotoillut kanget. Millin kanssa tullaan opettelemaan myös kuolaimettomilla ratsastusta, jota varten tammalla käytetään Eskon kanssa yhteisenä orille aiemmin hommattuja LG bridlejä. Eskon kanssa jakoon menee myös hackamore-kuolain, ns. ”kuolaimettoman kangen” eli cavemoren bongasimme heppakirppikseltä netistä ja tavoitteena olisi päästä treenailemaan myös ilman kuolaimia kangilla.
› Koulu- ja sileäntreeneihin ylipäätäänkin puetaan tammalle joko pitkät koulusuojat tai joustinpintelit (väri tietysti valittuna mätsäämään satulahuopaan…), maastoillessa jalkaansa Milli saa jännesuojat sekä etu- että takajalkoihin. Puomeilla käytetään mielellään bootseja, jotka kuuluvat varustukseen matkustaessa kuljetussuojien kanssa.
› Liikutuksen jälkeen Millin jalkoja kylmätään kylmäyssuojilla noin 10-20 minuutin ajan, jonka jälkeen sille laitetaan jalkaan puuvillapatjat sekä paksut pintelit yöksi/loppupäiväksi.

› Milli on tällä hetkellä ympäri vuoden treenissä. joten se klipataan useamman kerran vuoden sisällä - klippauksen vuoksi tammaa ollaan herkästi myös loimittamassa
› Syksyisin tallissa pidetään yllä tummanpunaista, valkokauluksista fleeceloimea, ja kun asteet menevät miinuksen puolelle, vaihdetaan se punaiseen tallitoppaloimeen
› Keväisin ja syksyisin ilman viiletessä sekä ylipäätään sadesäällä ulkoilee sadeloimessa, jonka alle lisätään villa- tai tallitoppaloimi tarvittaessa
› Noin -8 asteen pakkasella käyttöön otetaan 200-grammainen toppaloimi
› Noin -15 asteen pakkasella käytetään 300-grammaista toppaloimea
› Kun pakkasta on alle -25 astetta, käytetään 400-grammaista kaulakappaleellista toppaloimea
› Toppaloimien alle lisätään tarvittaessa tallitoppa-, fleece- ja villaloimea, ja loimitusta tarkastetaan muutaman kerran päivässä jotta Milli ei hikoile tai jäädy ulkona

Varusteista kiitos Oddpixel, Varustekartano, Sokka Luxuries, Equestrian PRO ja Kirke


Ruokinta

Aamu Päivä Iltapäivä Ilta
SSH Harmonia:0.7 kiloa0.7 kiloa-0.7 kiloa
Essentials:125 grammaa--125 grammaa
Go Green (1):---muutama desi
Kurkuma (1):---1 ruokalusikallinen
Kuivattu kamomilla (1):---10 grammaa
Valkosipulijauhe (1):---1 teelusikallinen
Kuivaheinä:3 kiloa (tarhaan)2 kiloa2 kiloa3 kiloa (2)

1 = Sekoitetaan lämpimäksi puuroksi veden sekaan, tarjoillaan sisälle oton yhteydessä tai liikutuksen jälkeen
2 = Iltaheinät annetaan slow feeding -heinäverkosta

Talvisin/kuumina kausina kesällä heikomman nesteytyksen vuoksi juo melassivettä, johon sekoitetaan 1 kauhallinen seosmelassia ja 10 litraa lämmintä vettä.

Rehuista kiitos Stjärnesands Hästeri



erikseen mainittuja lukuunottamatta kaiken materiaalin © Laura
ulkoasun suunnittelu & toteutus: Narie, sivun ja boksien taustat © amretasgraphics